Milja Kauniston uusin romaani Napoleonin koodi on mukaansatempaava kertomus tieteestä ja neuroepätyypillisen naisen selviytymisestä maailmassa, jossa lakikin on häntä vastaan.
Vuonna 1804 Villecomtalin kylässä, Napoleonin itsevaltiuden, salaisuuksien, epäilysten ja isorokkoepidemian keskellä Artémis Brandicourt, näkee maailman eri tavalla kuin muut. Hänelle kasvit ovat parhaita ystäviä ja tunteet kemiallisia yhdisteitä. Mutta vuonna 1804 Ranskassa älykäs nainen on vaarallinen – varsinkin sellainen, jonka hallussa on maailman ensimmäisen rokotteen salaisuus.
Milja Kaunisto on keväällä 50 vuotta täyytänyt musiikintekijä ja kirjailija, joka rakastaa suuria tarinoita. Hän näkee tarinoinnin liittyvän erottomasti kirjailijuuteen ja omaan itseensä.
Kaunisto on asunut Etelä-Ranskassa jo 25 vuotta. Anna-lehdelle hän kertoo tällä hetkellä hän kerto elävänsä omaa unelmaansa historallisessa miljöössä Ranskan maaseudulla, samassa kylässä, johon Napoleonin koodinkin tapahtumat sijoittuvat, yhdessä ihanien lasten ja mahtavan puolisonsa kanssa. “Elämäni on pieni mutta ihana”, hän sanoo haastattelussa.Kauniston aikaisempien teosten käännösoikeuksia on myyty ulkomaille.
Napoleonin koodi ilmestyy elokuussa 2026.
Hän kuvaa Seura-lehdelle vanhempiensa rakkaustarinaa niistä suurimmaksi.
Milja Kaunisto: Napoleonin koodi
ISBN 9789523646728
Aula & Co 2026.
Kirja ilmestyy 6.8.2026.
Kansi on Laura Noposen.
Ääni- ja e-kirja ilmestyy 6.8. Lukijana on Elina Keinonen.
Linkkejä:
https://anna.fi/ihmiset/kirjailija-milja-kaunisto-tunnustaa-puhuvansa-palturia
Kuolematon on Bardugon omista esivanhemmista Espanjan kultaisen vuosisadan aikana inspiroitunut historiallinen romaani ripaukselle magiaa.
Tuire Malmstedt kirjoittaa synkkiä kirjoja voidakseen olla murehtimatta arjessaan. Elokuussa ilmestyvä Jehki on trillerisarjan jännittävä avaus, josta kirjailija Arttu Tuominen kirjoitti: “Jehki on kuin Jäämeren sumu – arvoituksellinen, viiltävä ja kaunis.”
Illarion Pavljukin teos on saanut vaikutteita elokuvista mutta myös Kalevala-eepoksesta, sillä romaanin joen nimi on Tuoni.
Puolustusministeriössä työskentelevä Pavljuk on saanut valtiolta matkustusluvan Suomeen, ja hän vierailee sotatilanteesta riippuen Helsingissä lokakuussa.
